Mitä tarkoittaa ostaminen “firman piikkiin”?
Yrittäjien keskuudessa elää vahva myytti siitä, että lähes kaiken voi ostaa “firman piikkiin” ja vähentää verotuksessa. Todellisuus on kuitenkin toinen.
Yrityksen kuluksi saa laittaa ainoastaan menoja, joiden tarkoituksena on tulon hankkiminen tai säilyttäminen. Tällaisia ovat esimerkiksi työssä käytettävä tietokone, toimistotarvikkeet, yrityksen toimitilan vuokra ja työntekijöiden palkat.
Mikä on peitelty osingonjako?
Jos yritys maksaa osakkaansa tai tämän läheisen henkilökohtaisia menoja ilman, että kyseessä on palkka, verottaja tulkitsee tämän peitellyksi osingonjakona.
Esimerkkejä laittomista “firman piikkiin” -ostoista:
- Perheen yhteinen lomamatka, joka kirjataan “opintomatkaksi”
- Omaan kotiin ostetut huonekalut tai remonttikulut
- Henkilökohtaiset ruoka- ja päivittäistavaraostokset
- Vaatteet (esimerkiksi tavallinen edustusvaate tai kauluspaita, ellei kyseessä ole suojavaate tai firman logolla varustettu työvaate)
Jos verottaja huomaa nämä tarkastuksessa, kulu siirretään pois yrityksen kirjanpidosta. Yritys joutuu maksamaan siitä yhteisöveron, ja lisäksi summa verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona (veronkorotuksilla höystettynä).
Miten raja määritetään käytännössä?
Kuten tilitoimistoyrittäjä Aatu Pulkkinen Sijoituskästi-podcastissa huomauttaa, verottaja katsoo aina kulujen tarkoituksenmukaisuutta. Esimerkiksi yrittäjän matkakuluissa on pystyttävä osoittamaan selkeä yhteys asiakastapaamiseen tai messumatkaan. Jos matkalla on mukana perhe, kuluja on jaettava niin, että vain yrittäjän osuus vähennetään yrityksessä.
Nyrkkisääntö yrittäjälle:
Jos et pysty perustelemaan ostoksen tarpeellisuutta täysin ulkopuoliselle tarkastajalle minuutissa siten, että se auttaa yritystäsi tekemään rahaa, kulu kuuluu maksaa henkilökohtaiselta pankkitililtäsi.