Rikkaat käyttäytyvät kuin tavalliset
Sijoituskästi-podcastissa rahoituksen professori Vesa Puttonen kiteyttää koko rahankäytön psykologian: “Rikkaat ihmiset pysyvät rikkaina, koska he käyttäytyvät kuin tavalliset ihmiset. Tavalliset ihmiset pysyvät tavallisina, koska he käyttäytyvät kuin olisivat rikkaita.”
Puttonen huomauttaa, ettei varallisuus useinkaan näy päällepäin. Rahastoyhtiön entisenä toimitusjohtajana hän ei pystynyt päättelemään asiakkaan ulkoasusta, oliko tämä varakas. Kallis kello, johon ei ole varaa, ei tee kenestäkään rikasta — se on Puttosen sanoin “aika onnetonta”.
Virhe 1: Keeping up with the Joneses
Selvin tuhlaamisen muoto on naapurin tahtiin eläminen. Kun elintaso nousee, kaveripiiri muuttuu, ja yhtäkkiä normiksi tulee bisnesluokka, illalliset hienoissa ravintoloissa, isompi vene tai kalliimpi auto. Puttosen vertaus: veneessä et koskaan voita — Hangossa sinulla on iso vene, mutta Monacossa pieni purkki. Aina on isompi vene. Jos elät näyttääksesi hyvältä muiden silmissä, kyse on hänen mukaansa epärationaalisesta tuhlaamisesta.
Tähän liittyy onnellisuuden suhteellisuus: varallisuudesta tuleva onnellisuus on enemmän suhteellista kuin absoluuttista. Siksi “riittävästi” on aina “vähän enemmän” — se hetki ei tule koskaan vastaan.
Virhe 2: Statusluksus, jonka rajahyöty on negatiivinen
Puttonen kertoo perehtyneensä luksusmerkkeihin (Hermès Birkin, Patek Philippe, Rolex). Ne on rakennettu nerokkaasti: asiakkaat kilpailevat siitä, että pääsisivät ostamaan. Mutta tekeekö se onnelliseksi? Usein ei. Hän viittaa selvityksiin, joiden mukaan kallis esine voi tuottaa stressiä — sitä ei kehtaa edes käyttää, koska se ei edusta omaa identiteettiä, ja syntyy huijarisyndrooma.
Puttonen kuvaa ostaneensa aikoinaan Rolexin osakekaupan “palkkioksi”, mutta toteaa, että 200 euron urheilukello kertoo ajan ja unen paremmin. Kun varallisuus kasvaa, rahan rajahyöty yleensä pienenee — mutta statuskulutuksessa se voi mennä negatiiviseksi.
Virhe 3: Henkinen kirjanpito ja veronpalautus
Talousteoria sanoo, että euro on euron arvoinen riippumatta siitä, mistä se tulee. Silti kohtelemme rahaa eri tavalla sen lähteen mukaan — Puttonen kutsuu tätä henkiseksi kirjanpidoksi. Hän huomaa itsekin sijoittavansa sijoitusyhtiönsä rahoja rohkeasti, mutta “selkänahasta” tienattuja konsulttirahoja hänen on vaikea laittaa edes pörssiin.
Paras arkiesimerkki on veronpalautus: se tuntuu ilmaiselta rahalta, jonka voi kuluttaa kevein perustein. Todellisuudessa se on sinun rahaasi — olet itse maksanut liikaa ennakonpidätyksiä. Sitä ei siis kannata kuluttaa kevyemmin kuin palkkaa. Lue lisää: Veronpalautus — milloin ja kuinka paljon.
Virhe 4: Auto ja muut arvoa tuhoavat ostokset
Auto on Puttosen mukaan yksi huonoimmista sijoituksista — sen arvo laskee varmasti. Hän kertoo oman “autokuumeensa” loppuneen, kun hän tajusi voivansa ostaa minkä tahansa auton: tarve vaihtaa jatkuvasti katosi.
Suurin perintö ei ole rahaa
Puttonen on kertonut lapsilleen, ettei hänen elämäntehtävänsä ole jättää mahdollisimman suurta perintöä — ja että se on lasten oma etu. Tutkimusten mukaan ihminen on onnellisin siitä, minkä saa itse aikaiseksi. Iso perintö voi muuttua taakaksi: perijä tietää, ettei ole ansainnut sitä itse, ja siihen liittyy reiluuskysymys. Tärkein “tuotto” on siis se, että saa rakentaa oman elämänsä.